Pubblicate le lettere tra il La Pira e Andreotti: prefazione del Cardinale Zuppi

libro la Pira Andreotti Bisogna smettere di armare il mondoMerkittävä risteys- ja tutkimustyö Firenzen La Pira -säätiön arkistoissa ja Rooman Andreottin aloilla on mahdollistanut Giorgio la Pira: n ennennäkemättömän kirjeenvaihdon löytämisen ja rekonstruoinnin,it,ja Giulio Andreotti,it,joka ehdottaa mielenkiintoisia samankaltaisuuksia yhdessä keskusteltujen teemojen välillä,it,yleensä ottaen,it,rauha maailmassa,it,työ- ja koti,it,ja nykyiset ongelmat,it,Epistolaari koostuu ulkopuolelta,it,Kirjeet kahden uskon miehen pitkän ystävyyden tuloksena,it,Kristittyjen demokratian molemmat korkean hallitsevat eksponentit,it (1904-1977) e Giulio Andreotti (1919-2013), che propone interessanti parallelismi fra i temi tra loro discussi – su tutti: pace nel mondo, lavoro e casa – e problematiche attuali.

L’epistolario consta di oltre 160 lettere frutto della lunga amicizia tra due uomini di fede, entrambi esponenti di alto rango della Democrazia Cristiana, joilla oli eroja, mutta joka perustuu aina yhteisiin periaatteisiin,it,Kirjeenvaihto on ainoa, joka tunnetaan kahden katolisen poliitikon välillä, ja se on nyt julkaistu ensimmäistä kertaa tilavuudessa,it,Sinun on lopetettava maailman menettäminen,it,Augusto d’Angelo kuratoi,it,Kardinaali Matteo Maria Zuppin johdannossa,it,Giulio Andreotti ja Giorgio la Piran välillä luotiin pitkä suhde,it.

Il carteggio è l’unico conosciuto fra i due politici cattolici e viene ora pubblicato in modo completo per la prima volta nel volume “Bisogna smettere di armare il mondo”, a cura di Augusto D’Angelo, con la prefazione del Cardinale Matteo Maria Zuppi, edikti POLISTAMP (pp. 312, 23 Euro).

Tra Giulio Andreotti e Giorgio La Pira si creò un rapporto lungo 40 vuotta. Alku on kolmenkymmenenluvun lopusta ja kehittyy Italian historian eri vaiheisiin tasavallan tulosta,it,Vuoteen asti,it,kansallinen solidaarisuus,it,Alkaen 1950 -luvulta,it,jossa PIRA oli pormestari Firenzessä,it,Vaihto jatkuu kansallisen hallituksen alueen avauskauden kanssa sosialisteille avioeron ja abortin vertailuun saakka,it,Kirjeet kohtaavat kiireellisen rauhan ongelman maailmassa ydinaseille juoksemisen aikoina,it, fino agli anni della “solidarietà nazionale”.

Partendo dagli anni ’50, in cui La Pira fu sindaco a Firenze, lo scambio prosegue con la stagione di apertura dell’area di governo nazionale ai socialisti fino al confronto su divorzio e aborto.

Le lettere affrontano il problema urgente della pace nel mondo in tempi di corsa alle armi nucleari, kylmän sodan ja Yhdysvaltojen interventio Vietnamissa,it,Mutta he kertovat myös muille sisäpolitiikan perusteemille,it,Samanlainen kuin nykyiset kiireet,it,Pyre pyysi ystävän puuttumista hallitukselle työvoimakysymyksistä,it,heikoimman suojan,it,jopa pyytää Andreottia tehdä,it,Miljoonat lire viimeisestä neljästä kiintiöstä, jonka ministeri Scelba on määrännyt,it,luostaneet luostarit,it,Asia, josta Amentore Fanfani oli myös tietoinen,it,Kardinaali Matteo Maria Zuppi korostaa sitä,it, ma raccontano anche altri temi fondamentali nella politica interna, simili a urgenze attuali.

La Pira chiedeva l’intervento dell’amico al governo per questioni del lavoro, della casa, della tutela dei più deboli, perfino per sollecitare Andreotti a far erogare i 30 milioni di lire dell’ultima quota di quattro disposta dal ministro Scelba per 500 monasteri di clausura con 30.000 suore, questione di cui era al corrente anche Amintore Fanfani.

Il Cardinale Matteo Maria Zuppi evidenzia che “Pira ja Andreotti asuivat täysin horisontissa, missä politiikkaa ja diplomatiaa kutsuttiin työskentelemään jatkuvasti rauhan puolesta,it,Ja he tekivät sen vastuulla, joka tuli ensinnäkin heidän uskonsa perusteella,it,Myös sosiaalisissa kysymyksissä,it,Erityisesti talo ja työ,it,Molemmat valtiot puuttuvat heihin osoittamalla tarkoituksen yhteistä, vaikka eivät aina ole sopineet menetelmästä,it,Pyre muutti rohkeutta, jota Andreotti ei aina jakanut,it, e lo hanno fatto con la responsabilità che veniva innanzitutto dalla propria fede”.

Inoltre sui temi sociali, in particolare la casa e il lavoro, i due statisti li affrontano mostrando comunanza d’intenti pur non concordando sempre sul metodo. “La Pira si muoveva con un’audacia che non sempre Andreotti condivideva, Mutta ne olivat ongelmia, joilla molemmilla oli hyvin mielessä ja jossa he olivat sitoutuneet löytämään ratkaisuja,it,Zuppi jatkuu,it,PIRA pyysi ystävän puuttumista estämään häätö,it,Kirjeet vastaavat ratkaisevasta ahdistuksesta, joka olisi löydettävä uudelleen nykyisyydessä, koska kiireelliset ongelmat ovat edelleen edelleen,it,kuten sain sanoa,it – prosegue Zuppi -. La Pira chiedeva l’intervento dell’amico per evitare che gli sfrattati finissero per strada o che gli operai perdessero il lavoro. Le lettere danno conto di un’ansia risolutiva che andrebbe riscoperta nel presente perché casa e lavoro restano ancora oggi problemi urgenti in un tempo in cui – come ho avuto modo di dire – Asuntolainojen ja vuokrien kustannukset edustavat kestämätöntä painoa monille perheille, jotka asuvat epävarmoissa ja alipalkatuissa teoksissa,it,Kuraattori Augusto d’Angelo hahmottelee kaksi poliittista henkilöä, joissa,it,Yhdessä on radikaali, joka yrittää ylittää henkilön ensisijaisuuden nimen rajat,it,kun taas toiselle kaikki on saavutettavissa, mutta varovaisen reformismin kautta,it,Julkaisi La Piran ja Andreottin väliset kirjeet,it,Esipuhe kardinaali zuppi,it”.

Il curatore Augusto d’Angelo tratteggia due figure politiche in cui “nell’uno c’è una radicalità che tenta di travalicare i limiti in nome del primato della persona, mentre per l’altro tutto è realizzabile ma attraverso un cauto riformismo”.

Michael Lattanzi
Numero 370 – Anno XI del 17/1/2024